On vaikea kuvitella Suomea ilman urheilua ja liikuntaa – kuntoileminen ja aktiivinen elämäntapa ovat suomalaisille luontaista.

On vaikea kuvitella Suomea ilman urheilua ja liikuntaa – kuntoilu ja aktiivisuus ovat suomalaisille luontaista.

Euroopan komission (2010) tutkimuksen mukaan Suomi on fyysisen aktiivisuuden kärjessä Euroopassa ja kuuluu myös maailman aktiivisimpiin maihin. Emme kuitenkaan lepää laakereillamme. Tavoitteenamme on tulla aktiivisimmaksi kansakunnaksi!

Liikunnalle on monia syitä. Saatat olla kilpailuhenkinen tai haluatko testata rajojasi. Saatat haluta pysyä kunnossa ja näyttää hyvältä, tai ehkä haluat vain rentoutua ja pitää hauskaa samanhenkisten ihmisten kanssa. Useimmat suomalaiset ovat aktiivisia, koska se edistää terveyttä ja hyvinvointia.

Urheilu – lasten suosikkiharrastus

Urheilu on lasten suosituin harrastus: yli 90 prosenttia alle 18-vuotiaista harrastaa liikuntaa. Urheiluharrastukset tapahtuvat seuroissa tai ystävien kanssa. Suosikkeja ovat jalkapallo, jääkiekko, salibandy ja erilaiset voimistelulajit. Myös erilaiset pelit, kuten Safe Casino, ovat kovassa suosiossa.

Aikuisväestöstä 90 prosenttia harrastaa liikuntaa vähintään kaksi kertaa viikossa ja yli 50 prosenttia vähintään neljä kertaa viikossa. Aikuiset suosivat urheilulajeja, jotka on helppo sovittaa kiireiseen arkeen, kuten juoksua, kuntosalilla käymistä ja liikuntatunteja, jotka järjestetään sopivasti eri vuorokaudenaikoina.

Aktiivisia urheiluseuroissa

jäsenilleen yhtä tai useampaa urheilulajia. Seurat ovat pääasiassa vapaaehtoisvoimin toimivia, voittoa tavoittelemattomia organisaatioita, joiden toimintaan osallistuminen perustuu seuran jäsenyyteen.

Useimmat urheiluseurat ovat kansallisen liiton tai alueellisen organisaation jäseniä. Kaikki kansalliset urheiluliitot ovat Suomen Urheiluliiton (SUL) jäseniä, mukaan lukien 74 eri urheiluliittoa, Nuori Suomi -liitto, Suomen Olympiakomitea ja vammaisten urheilujärjestöt. SUL:lla on yhteensä 130 jäsenjärjestöä.

Suomen Lottokeskus on suurin yksittäinen liikunnan ja urheilun rahoittaja. Noin 25 prosenttia sen voitoista ohjataan urheiluun suoraan seuroille myönnettävien avustusten kautta tai opetus- ja kulttuuriministeriön kautta, joka tukee kansallisia urheilujärjestöjä ja kuntia. Kunnat ylläpitävät paikallisia urheilutiloja ja antavat taloudellista tukea paikallisille seuroille. Muu urheiluseurojen rahoitus tulee suoraan urheilijoilta tai jäseniltä, sponsoreilta ja jossain määrin yksityiseltä sektorilta.

Seurojen lisäksi itsenäinen kuntoilu, yritysten tilat ja kuntosaliketjut ovat yhä suositumpia.

Vapaaehtoiset pitävät pallon liikkeessä

Vapaaehtoistyö on liikunnan ja urheilun kulmakivi Suomessa. 5,4 miljoonan asukkaan väestöstä peräti 600 000 ihmistä käyttää vapaa-aikaansa urheiluseurojen vapaaehtoistyöhön – se on yli 10 prosenttia väestöstä. Tämän vapaaehtoistyön vuotuinen arvo on arviolta 1,5 miljardia euroa.

Urheiluseuroja pyörittävät vapaaehtoiset, jotka myös valmentavat seuran jäseniä. Seuroissa auttamisen lisäksi suomalaiset ovat innokkaita vapaaehtoisia myös urheilutapahtumien järjestämisessä.

Yksi suurimmista tapahtumista on Jukola-viesti, joka on järjestetty vuosittain vuodesta 1949 lähtien. Se on yksi maailman suurimmista suunnistuskilpailuista ja myös Suomen suurin vuotuinen urheilutapahtuma. Joka vuosi siihen osallistuu noin 15 000 kilpailijaa ympäri maailmaa, ja sitä seuraa 30 000 katsojaa. Tapahtuman järjestämiseen tarvitaan noin 2 000 vapaaehtoista.

Erinomaiset mahdollisuudet harrastaa, kokea ja oppia

Suomen monipuolinen luonto, neljä erilaista vuodenaikaa ja jokamiehenoikeudet – suomalaisten laillinen oikeus liikkua maastossa riippumatta siitä, kuka maata omistaa – tarjoavat runsaasti mahdollisuuksia ulkoiluun. Ulkoilulajit ovat suosittuja Suomessa, kuten vaellus, patikointi, kävely, sauvakävely, hiihto, luistelu, pyöräily ja melonta.

Kaupunkisuunnittelussa kiinnitetään yhä enemmän huomiota kävely- ja pyöräilyreitteihin, liikunta- ja virkistysalueisiin sekä muihin paikallisiin urheilutiloihin. Useimmissa suomalaisissa kunnissa ja kaupungeissa on uimahalli, jalkapallokenttä, jäähalli ja sisätilat sulkapallolle, lentopallolle, koripallolle ja salibandylle.

Suomessa on 13 urheiluinstituuttia, joista kukin on erikoistunut tiettyihin urheilulajeihin. Ne tarjoavat erinomaiset tilat kilpa- ja ammattilaisurheilijoille sekä harrastajille. Lisäksi instituutit ovat tärkeitä urheiluun liittyvien ammattien kouluttajia sekä keskiasteella että yliopistotasolla, ja niillä on johtavaa osaamista esimerkiksi testaus- ja urheiluteknologian aloilla.

Urheilutieteellistä tutkimusta tehdään Jyväskylän yliopistossa ja Olympiakomitean urheilututkimuskeskuksessa (KIHU).

Hyvä Suomi!

Suomi on urheilumaa, ja suomalaiset rakastavat kannustaa joukkueitaan ja urheilijoitaan. Yli 70 prosenttia suomalaisista joko käy urheilutapahtumissa tai seuraa urheilua tiedotusvälineiden kautta. Suosittuja urheilulajeja ovat hiihto, mäkihyppy, yleisurheilu, jääkiekko, jalkapallo ja moottoriurheilu, kuten Formula 1 ja rallin MM-sarja. Uudempia suosikkeja ovat salibandy, lumilautailu ja muut alppilajit.

Monet suomalaiset harrastavat mielellään liikuntaa vapaa-ajallaan, mutta erilaiset urheilutapahtumat houkuttelevat yhä useampia harrastajia lähtöviivalle. Kesä- ja syyskuukausina maratoneja ja muita juoksu- ja kävelytapahtumia järjestetään käytännössä joka viikko eri puolilla maata. Vuosittainen Naisten kymppi, 10 kilometrin pituinen naisten juoksutapahtuma, on järjestetty jo 27 kertaa, ja siitä on kehittynyt massiivinen tapahtuma, johon osallistuu 20 000 juoksijaa.

Talvi- ja kevätkuukaudet ovat täynnä hiihtotapahtumia, joista tunnetuin on perinteinen Finlandia-hiihtomaraton.

Suomessa järjestetään vuosittain useita kansainvälisiä kilpailuja, mukaan lukien noin 20 maailmancupin osakilpailua ja muita kansainvälisiä tapahtumia. Suomi järjestää enemmän tapahtumia kuin monet suuremmat Euroopan maat.

Suomalaiset ovat tunnettuja luotettavina järjestäjinä, joiden kilpailut ja kansainväliset kongressit sujuvat moitteettomasti. Tapahtumat ovat myös ympäristötietoisia ja hyödyntävät uusinta teknologiaa. Helsingin IAAF:n yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut vuonna 2005 olivat ikimuistoinen tapahtuma, etenkin koska ne olivat tehokkaat ja ekologiset. ECOmass-ympäristöohjelma käynnistettiin nimenomaan vähentämään tapahtuman ympäristökuormitusta ja luomaan ympäristöystävällinen toimintamalli tulevia tapahtumia varten. Sekä urheilijat että katsojat kiittivät tapahtuman vieraanvaraista ilmapiiriä.