Rahapelilaki Suomessa

Rahapelit ovat yksi säännellyimmistä aloista ympäri maailmaa. Suomen lainsäädäntö on kuitenkin poikkeus Euroopassa, sillä Suomi on yksi maanosamme harvoista maista, jossa on edelleen käytössä uhkapelimonopoli. Kun länsinaapurimme Ruotsi siirtyi vuoden 2019 puolella toimilupajärjestelmään, Suomesta tuli ainoa EU-maa, jossa vain valtio voi toimeenpanna rahapelejä. 

Rahapelilain tarkoituksena on suojata yksilöitä rahapelien mahdollisilta haitoilta, estää rikollisuutta ja pitää pelaamisesta syntyvät voitot kotimaassa. Uhkapeleistä saadut tuotot käytetään yleishyödyllisesten sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnan tukemiseen. Uhkapelaamisen tuotot eivät siis mene valtiolle tai yrityksille. Yksi Suomen rahapelilainsäädännön merkittävimmistä piirteistä onkin se, että tuotot menevät hyväntekeväisyyteen avustuksien muodossa. Tässä artikkelissa rahapelien asiantuntija Jean Lussarinen kertoo meille rahapelilain historiasta ja tulevaisuudesta Suomessa. 

Suomen rahapelilain erikoisuudet

Suomalaiset ovat yleisesti ottaen innokasta pelikansaa. Tilastojen mukaan yli 80 % suomalaisista pelaa jonkinlaisia rahapelejä, esimerkiksi lottoa, raaputusarpoja tai peliautomaatteja. Uhkapelit Suomessa ovatkin hyvin suosittu harrastus, mikä on jossain määrin ristiriidassa tiukan sääntelyn kanssa. Yksi Suomen uhkapelipolitiikan erikoisuuksista on juuri peliautomaattien sijoittelu ympäriinsä. 

Siinä, missä muissa maissa rahapelit on yleensä sijoitettu erillisiin pelihalleihin tai kasinoille, Suomessa löytyy rahapeliautomaatteja niin ruokakauppojen auloista, huoltoasemilta, ravintoloista kuin tavarataloistakin. Nykyään näiden fyysisten automaattien lisäksi myös esimerkiksi nämä arvostellut kasinot netissä ovat suosittuja pelipaikkoja kaikenlaisille pelaajille. Koska ulkomaalaiset nettikasinot tarjoavat yleensä laajempia pelivalikoimia ja enemmän etuja kuin kotimainen monopoli, monet pelaajat suuntaavat mieluummin kansainvälisille sivustoille pelaamaan. 

Suomi on ollut napit vastakkain EU:n ja Euroopan komission kanssa rahapelimonopolista. Euroopan komissio kehotti Suomea avaamaan rahapelimarkkinansa jo vuonna 2010, mutta maamme on onnistunut pitämään kiinni yksinoikeusjärjestelmästä vedoten siihen, että tämä järjestelmä on paras tapa ehkäistä rahapelien haittoja. Vuonna 2014 EU antoi Suomelle luvan jatkaa monopolijärjestelmäänsä sillä ehdolla, että pelihaittojen ehkäisy toimii käytännössä. 

Rahapelilain historiaa Suomessa

Rahapelimonopolilla on Suomessa pitkä historia, sillä valtio on toimeenpannut rahapelejä yksinoikeudella jo vuodesta 1938 asti, jolloin silloinen Raha-automaattiyhdistys sai yksinoikeuden peliautomaatteihin. Urheiluvedonlyöntiä järjestänyt Tippaustoimisto perustettiin vuonna 1940, ja pian nimi muutettiin Veikkaukseksi. 1950-luvulta alkaen rahapelien tuotoilla alettiin tukea erilaisia yleishyödyllisiä järjestöjä esimerkiksi taiteen, kulttuurin, nuorisotyön ja tieteen saroilta. 

Vuonna 2017 valtion kolme erillistä rahapeliyhtiötä eli RAY, Fintoto Oy ja Veikkaus Oy yhdistettiin yhdeksi yritykseksi, joka kulkee nimellä Veikkaus Oy ja vastaa kaikista uhkapeleistä. Poliisihallitus valvoo rahapelien valtakunnallista toimeenpanoa. Rahapelaamista säätelee Suomessa arpajaislaki, jonka tarkoituksena on taata rahapelitoimintaan osallistuvan oikeusturva, ehkäistä ja vähentää pelaamisesta aiheutuvia haittoja sekä estää väärinkäytöksiä ja rikoksia. 

Veikkauksen paradoksi on siinä, että sen tarkoitus on samaan aikaan tuottaa voittoa ja tukea siitä riippuvaisia järjestöjä, ja kuitenkin vähentää rahapelien haittoja. Veikkauksen ei tulisi kannustaa ihmisiä pelaamaan, mistä syystä sen markkinointia on kritisoitu. Uhkapeleihin liittyviin mielikuviin vaikuttavat markkinoinnin lisäksi myös erilaiset kasinoaiheiset elokuvat, joita löytyy esimerkiksi suoratoistopalveluista. Veikkauksen toiminnasta ja sen vastuullisuudesta on käyty kiivasta keskustelua viime vuosina, mikä on osaltaan johtanut arpajaislain uudistushankkeeseen.

Miltä rahapelilain tulevaisuus näyttää?

Alaa vähääkään seuraavat ovat varmasti tietoisia siitä, että arpajaislain uudistusta on puuhattu jo pitkään. Hanke aloitettiin jo vuoden 2020 alussa, ja uudistuksen tarkoituksena pystyä paremmin ehkäisemään rahapelien haittoja. Hanke on edennyt siihen vaiheeseen, että hallituksen esitys annettiin eduskunnalle syyskuussa 2021, ja lain odotetaan tulevan osittain voimaan vuoden 2022 alusta. 

Toisin kuin monet muut Euroopan maat, jotka ovat siirtyneet lisenssijärjestelmään, Suomen hallitus ei missään vaiheessa harkinnutkaan yksinoikeusjärjestelmän purkua. Lain tarkoituksena on vahvistaa Veikkauksen yksinoikeusasemaa, mutta toisaalta myös vähentää pelaamisen haittoja esimerkiksi vähentämällä Veikkauksen peliautomaattien määrää ja kiinnittämällä huomiota niiden sijoitteluun. Myös pakollinen tunnistautuminen laajennetaan kaikkiin Veikkauksen rahapeleihin. 

Ulkomaalaisilla nettikasinoilla pelaamista pyritään hillitsemään asettamalla maksuliikenne-estoja, joiden myötä rahaa ei voisi enää siirtää suoraan suomalaiselta pankkitililtä yksinoikeusalueen ulkopuolella toimivalle nettikasinolle. Rahapelien markkinointia koskevia säädöksiä tiukennetaan ja laajennetaan koskemaan myös yksityishenkilöitä, mikä saattaa kohdistua ns. vaikuttajamarkkinointiin. 

Yhteenveto

Suomen rahapelilaki poikkeaa useimmista muista Euroopan maista yksinoikeusjärjestelmänsä takia. Veikkauksen monopolia vahvistetaan edelleen arpajaislain uudistuksella, jolla pyritään ehkäisemään ulkomaisilla nettikasinoilla pelaamista ja markkinointia. Jää nähtäväksi, miten vuoden 2022 puolella voimaan tuleva rahapelilain uudistus tulee vaikuttamaan suomalaisten pelaajien käytökseen. 

(Külastatud 178 korda, 1 külastust täna)