Ralli kuuluu suomalaisten suosikkilajeihin, jokainen rallikilpailu kerää rallijännärit ja vedonlyöjät päivittämään tilanteita ahkerasti ja muun muassa Bet365 saa paljon vierailijoita sivuilleen vertailemaan kilpailun voittokertoimia. Suomalaiset mestaruuteen yltäneet kuljettajat ovat suomalaisia urheilulegendoja. Vain kaksi suomalaista kuljettajaa on yltänyt urallaan peräti neljään maailmanmestaruuteen, ensimmäisenä tähän urotekoon ylsi Laukaalta kotoisin oleva Juha Matti Pellervo Kankkunen. Toinen samaan yltänyt kuljettaja on Tommi Mäkinen. Kankkunen oli myös ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa suomalainen rallikuski, joka valittiin Vuoden Urheilijaksi. Tämän palkinnon hän saavutti vuonna 1993, jolloin Kankkunen voitti uransa neljännen maailmanmestaruuden. 

Uran ensimmäiset vuodet

Maatilalla varttunut Juha Kankkunen sai rallikärpäsen pureman jo verenperintönä, sillä hänen isänsä osallistui ralleihin ja jääralleihin ja opetti Juhalle rallitaitoja jo nuoresta lähtien. Juha ajoi ensimmäisen kerran jo 7-vuotiaana ja omisti oman auton jo 12-vuotiaana. Kankkusen uran ensimmäisen MM-rallin aika oli vuonna 1979, jolloin hän 19-vuotiaana osallistui Suomen MM-ralliin Jyväskylässä sijoittuen sijalle 14. Kankkusen valmentajana toimi alkuaikoina hänen isänsä ystävä Timo Mäkinen, joka kuuluu myös Suomen legendaarisimpiin rallikuskeihin.

Nousu mestarikuskiksi

Lupaava Kankkunen teki sopimuksen Toyota Team Europen kanssa vuonna 1983, joka kuitenkin MM-tasolla sisälsi vain muutaman rallin. Vuonna 1985 Kankkunen yllätti kaikki voittamalla ensimmäisenä kuskina Safari-rallin ensiyrittämällä. Tällä kaudella hän voitti myös toisen kilpailun kaikkiaan viidestä joihin hän osallistui. Vuodeksi 1986 Peugeotin rattiin pahasti loukkaantuneen Ari Vatasen tilalle. Kankkunen käytti tilaisuutensa ja nappasi uransa ensimmäisen maailmanmestaruuden 14 pisteen erolla Markku Aléniin. Tuolla kaudella Timo Salonen täydensi suomalaisten kolmoisvoiton sarjassa.

Kiintotähdeksi rallimaailmassa

Kankkusen ja Peugeotin liitto jäi kuitenkin vain yhteen vuoteen, sillä Peugeot vetäytyi kokonaan MM-sarjasta johtuen FIA:n päätöksestä kieltää niin sanotut B-ryhmäläiset autot. Kankkuselle löytyi uusi paikka italialaisesta Lancian tiimistä. Lancialla Kankkunen ei ollut tyytyväinen kohteluunsa verrattuna italialaiseen tallitoveriinsa Massimo Biasioniin. Hän joutui esimerkiksi päästämään Biasionin tallimääräyksellä edelleen heti ensimmäisessä kilpailussaan. Nopeus ei kuitenkaan tyytymättömyydestä kärsinyt, vaan Kankkunen eteni lopulta aina maailmanmestariksi asti kuuden pisteen erolla Biasioniin. Lancialla hän ei tästä huolimatta halunnut jatkaa, vaan palasi Toyotalle.

Toyotan kaksi vuotta olivat kuitenkin pettymysten täyteisiä, joiden jälkeen Kankkunen palasi kaikkien yllätykseksi Lancialle. Ironisesti Toyota sai autonsa kuntoon juuri Kankkusen lähdettyä ja Carlos Sainz otti mestaruuden Toyotalla 1990. Seuraavana vuonna oli kuitenkin taas Lancian Kankkusen vuoro juhlia mestaruutta. Kolmen Lancian vuoden jälkeen Kankkunen palasi jälleen Toyotalle ja tällä kertaa hän onnistui vihdoin voittamaan mestaruuden myös Toyoatan ratissa. Kankkusen neljäs ja viimeinen mestaruus tuli vuonna 1993.

Myöhemmät vuodet

Neljännen mestaruutensa jälkeen Kankkunen ajoi vielä seitsemän täyttä kautta MM-sarjaa vaihdellen eri talleissa. Kankkunen nähtiin Fordin, Subarun ja Hyundain rateissa vuorollaan. Neljännen mestaruutensa jälkeen Kankkunen voitti enää kolme MM-rallia, joista yhden Toyotalla ja kaksi Subarulla. Kankkunen lopetti uransa MM-tasolla vuoteen 2002, joskin kilpaili vielä yhden Suomen MM-rallin vuonna 2010 51-vuotiaana sijoittuen kahdeksanneksi.