Aivojumppaa ja uteliaisuutta – aktiivinen elämä parantaa muistia

Väestön ikääntyessä erilaiset sairaudet ovat yleistyneet. Näistä ehkä yllättävin on ollut muistisairauksien joukko, jota vastaan kamppailuun ollaan vasta nyt heräämässä. Tautien lisäksi muistia rasittaa ikääntyminen, joka heikentää varsinkin reagointikykyä, työmuistia ja samanaikaisten tehtävien suorittamista. Muistin heikkeneminen ei suinkaan ala vasta eläkeiässä, vaan jo nuoruuden päätyttyä. Tämä voi toki osaltaan johtua myös siitä, että ikääntyvällä ihmisellä on huomattavasti enemmän tietoa, kokemuksia ja muistoja.

Normaalia hajamielisyyttä ja muistin heikkenemistä vastaan on tärkeää taistella niillä keinoilla, joita sinulla on käytössä. Näin pysyt virkeänä ja tarkkana pitkään ikään asti. Yllättäen, paras tapa ylläpitää aivojen toimintaa on niiden jatkuva käyttö. Mitä virikkeitä mielesi sitten kaipaa? Ja mistä niitä löytää?

Aktiivisuus parantaa muistia

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos eli THL on julkaissut tutkimuksen, jossa pyritään selvittämään miten ikääntymisen tuomia muistisairauksia voidaan rajoittaa. Samalla tutkittiin myös sitä, miten muistiin liittyvää toimintaa voidaan yleisesti parantaa. Tutkimuksen mukaan sekä sairauksia että normaalia muistin heikkenemistä voidaan rajoittaa, hidastaa ja jopa parantaa.

Keskeistä muistin parantamisessa on aktiivisuus. Asia on aivan sama kuin kaikessa muussakin terveyteen liittyvässä toiminnassa. Aktiivinen elämä, harrastukset ja aivonystyröiden stimulointi parantaa henkilön hyvinvointia. Kyseessä ei siis ole pelkästään aivojen käyttö, esimerkiksi loogisia pulmia ratkomalla, vaan myös ruokavalio, liikunta sekä henkilön tilan aktiivista seurantaa.

Oli kyse sitten muistisairaudesta tai iän tuomasta hajamielisyydestä, on paras tapa hoitaa asiaa seuraamalla tilannetta aktiivisesti. Uusien asioiden oppiminen ja kertaaminen vie enemmän aikaa vanhemmalla iällä, mikä on täysin normaalia. Sen sijaan äkilliset muutokset muistin toiminnassa on syytä aina käydä tarkastatuttamassa lääkärin luona. Pysyäksesi tilanteen tasalla sinun tulee aktiivisesti pitää huolta omasta mielestäsi. Onneksi vanha mieli osaa jo monta konstia tätä asiaa varten, onhan sillä ollut koko elämä aikaa opetella.

Pelaaminen ja uteliaisuus tuovat haastetta aivoille

Minkälaista puuhastelua kannattaa sitten harrastaa? Aivojumppa on tunnetusti oivaa ajanvietettä. Se lisää tietämystä jopa vanhalla iällä ja parantavat aivojen toimintakykyä. Matemaattiset pulmat ovat erinomainen tapa rassata pääkoppaa. Esimerkkinä tästä on kasinopöytien klassikkopeli ruletti, jossa pelaajan voi seurata matemaattisia strategioita pelin edetessä. Netistä löytyvä online ruletti on monelle ikääntyvälle hyvä vaihto: tarjolla on useita eri variaatioita, kuten amerikkalinen tai eurooppalainen ruletti. Lisäksi pelaajan ei tarvitse matkustaa minnekään: online rulettia voi pelata kotoa käsin tietokoneella tai mobiililaitteella. Pelaamisen ohella käyttäjä voi lähes huomaamattaan oppia käyttämään esimerkiksi tablettia!

Kuva: Ilkka Jukarainen

Myös korttipelit pitävät mielen virkeänä sekä sääntöjen opettelun puolesta että erilaisten ajatusta vaativien korttiyhdistelmien luomisessa. Lautapelit, videopelit ja vaikkapa palapelit ovat kaikki jatkuvaa ajattelua ja usein myös reaktiokykyä vaativia toimia. Monipuoliset harrastukset takaavat terveen mielen ja kehon pitkälle vanhuuteen.

Kuten on asia myös urheilun ja liikunnan kanssa, ei aktiivisen mieliharjoittelun tarvitse olla raskasta toistoa ja työtä. Ainoa asia mitä  vaaditaan, on mielenkiintoa ja uteliaisuutta erilaisia asioita kohtaan. Mitä enemmän käytät aikaasi mielesi harjoittamiseen, sitä mukavammalta ja palkitsevammalta se tuntuu. Terveyden ei siis tarvitse olla edes se pääasiallinen syy uusien asioiden opetteluun tai vanhan kertaamiseen. Päinvastoin, kun valitse oikeat mielenkiinnot itsellesi kaikki terveyteen liittyvä on vain etua, joka tulee mielenkiintoisan ajanvieton seurauksena.

Oman muistin ei tarvitse mietityttää

Mitä jos unohtelet asioita tai muistissasi on jatkuvasti aukkoja? Entä jos läheisesi uskovat sinulla olevan ongelmia muistin kanssa? Silloin on syytä mennä asiantuntijan puheille. Huono muisti ei tietenkään tarkoita automaattisesti muistisairautta, mutta jos asiassa on yhtään epäselvyyksiä, on aina parasta siirtyä osaavien ammattilaisten puoleen. Ja aina parempi aiemmin kuin myöhemmin – ja parempi myöhemmin kuin ei milloinkaan.

(Külastatud 128 korda, 2 külastust täna)