Suomi ja Eesti ovat naapureita, joita erottaa vain Suomenlahti. Kulttuuriltaan nämä kaksi maata ovat kuitenkin erilaisia, mutta vaikka Eesti on julistanut itsenäisyytensä vasta vuonna 1991, se on etenkin rahapelaamisen laillisella tasolla selkeästi Suomea edellä.
Kun Suomessa keskustellaan monopolista ja sen vaikutuksista pelaamiseen, Eestissä on paljon vapaammat rahapelimarkkinat. Pelkästään Tallinnasta voidaan löytää useita kasinoita, sporttibaareja ja rahapelipisteitä, jonka lisäksi useat nettikasinot toimivat Eestin lisenssillä, mutta onko urheiluvedonlyönnin pelaaminen yhtä yleistä Virossa kun se on Suomessa?
Eestiläiset lyövät vetoa ahkerasti netissä
Eestin kansainvälisemmän ja sallivamman rahapelilainsäädännön ansiosta maassa on useita paikallisia sekä ulkomaalaisia rahapeliyrityksiä. Se on tuottanut valtiollekin merkittäviä tuottoja, koska maassa toimivien yritysten täytyy maksaa 5 % veroa nettotulostaan.
Muidenkin EU-kansalaisten, kuten suomalaisten tavoin, vedonlyönti Eestissä on vedonlyöjälle verotonta. Eesti on myös yksi niistä maista, joissa voidaan pelata rahapelejä netissä ilman rekisteröitymistä eli pankkitunnuksilla. Se pätee myös vedonlyöntiin.
Kansalliset vedonlyöntiyritykset tarjoavat luonnollisesti eestinkielistä tarjontaa, mutta kansainväliset operoijat eivät ole vielä hanakasti halunneet kääntää sivustoaan eestiksi tai palkata riveihinsä eestinkielisiä asiakaspalvelijoita.
Kielen suhteen suomalaiset vedonlyöjät ovat onnekkaampia netissä, vaikka Eestissä toimii taasen useampi rahapeliyritys fyysisissäkin pelipisteissä, esimerkiksi sporttibaareina ja kasinoina.
Suomalaiset pystyvät kiertämään monopolin helposti
Suomalaiset ovat tilastojen mukaan ahkeraa rahapelikansaa, niin hyvässä kuin pahassa. Arvioiden mukaan yksi suomalainen häviää vuosittain noin 400 euroa rahaa rahapeleihin, sekä yleinen keskiarvobudjetti vuosittaiseen rahapelaamiseen on noin 500 euroa per aikuinen suomalainen. Rahamäärissä tätä kovempaa pelaajamaata ei Euroopasta löydy.
Suomalaisten vedonlyönti tapahtuu pääosin netissä ja kioskeilla, mutta rahapelaamisessa suositaan yhä edelleen paljon automaatteja. Niitä taasen on ripoteltu ympäri Suomea sekä niihin voi törmätä myös Helsingin ja Viron väliillä laivoilla. Nykymaailmassa monopoli on helposti kierrettävissä lyömällä vetoa ulkomailta käsin toimivien vedonlyöntisivustojen kohteista.
Yleensä tällöin syynä on paremmat kertoimet ja lajivalikoima, koska kyseessä ovat loppujen lopuksi kansainvälisemmät markkinat ja suurempi kilpailuasetelma. Ahkerasti pelaavat suomalaiset vedonlyöjät ovat täten tervetulleita ja yleensä heitä varten on myös luotu suomenkieliset sivustot ja heille tarjotaan suomenkielistä asiakastukea.
Eestiläiset eivät ole yhtä innokkaita vedonlyöjiä
Suomalaiset seuraavat urheilua ahkerasti ja ovat lyöneet vetoa jo kymmeniä vuosia. Eestissä ei ole vielä vastaavaa kulttuuria. Maassa pelataan sen oman kansallisen peliyrityksen Esti Loton järjestämiä lotto-, keno- ja bingopelejä sekä raaputusarpoja. Suomalaiset menevät tässäkin asiassa kuitenkin ohi, koska Loton miljoonien eurojen suuruisten pottien haaveiluun käytetään vuosittain noin 85 euroa per henkilö.
Rahapelaamisen yleistyminen on Eestissä vasta alkupuolella, koska silloin kun Eesti oli osa Neuvostoliittoa, kaikenlainen rahapelaaminen oli laitonta. Ensimmäinen rahapelilainsäädäntö asetettiin kokonaisuudessaan vuosien 1994 ja 1995 aikana.
Uusin rahapelilaki otettiin käyttöön vuonna 2009. Se oli suunnattu etenkin nettipelaamiseen suitsimiseen. Sen mukaan vedonlyöntiä eestiläisille tarjoavien peliyritysten tulee hakea Viron vero- ja tullihallituksesta lisenssiä, jotta se voisi toimia maassa. Muissa tapauksissa yritysten toiminta voidaan estää. Lisenssin saamista varten yritysten täytyy todistaa olevansa elinvoimaisia.
Suomeen toivotaan samanlaista järjestelmää
Eestin lisenssijärjestelmä on todettu toimivaksi ja se on samalla houkutellut maahan uusia nettipelialan toimijoita. Sitä on parantanut maan toimiva digitaalinen infrastruktuuri ja etenkin maan kehittämä lisämahdollisuus toimia Eestissa digitaalisen oleskeluluvan hallitsijana.
Suomessa sen sijaan ollaan jatkuvasti kehittämässä uusia rajoituksia, joilla pyritään kitkemään ongelmapelaamista ja etenkin sääntelemään sitä. Yhtenä merkittävänä sellaisena pidetään pakollista tunnistautumista sekä etenkin tappiorajoja.
Se taas on iskenyt kovalla kädellä aktiivisesti vetoja asettaviin, jotka voivat hävitä enemmän kuin vedonlyöntiinkin asetettu 15 000 euron vuosittainen tappioraja sallii. Nykyisen tilanteen johdosta rajoituksia kiertävät vedonlyöjät tulevat siirtymään kasvavissa määrin ulkomaisten vedonvälittäjien sivustoille, joilla vastaavia rajoituksia ei ole.
Voiko Eestistä tulla seuraava rahapelikeskus suomalaisille?
Monacon luksuskasinot ovat kiistatta kaikille tuttuja. Suomessa on tällä hetkellä vain kaksi toimivaa kivijalkakasinoa, kun taas Eestissä niitä on kymmenittäin. Suomalaiset yli 21-vuotiaat aikuiset voivat kuitenkin laillisesti pelata niillä vaikkapa Tallinnan loman aikana.
Vedonlyöntipisteitäkin löytyy runsaasti, josta pitää huolen esimerkiksi suurimpiin vedonlyönnin tarjoajiin kuuluva Olybet. Kiristyneen otteen takia yhä useampi suomalainen voi siirtyä lahden toiselle puolelle ja kokeilla vedonlyöntiä jossain sporttibaarissa, vaikka niistä on Monacon luksuskasinot kaukana.
