Suomessa nuorilla on paljon ja monenlaisia harrastusmahdollisuuksia, mutta niiden kehittäminen ja rahoitus vaativat jatkuvasti huomiota ja uusimista. Hyvin onnistuneiden ja parhaiden tapahtumien ympärille syntyy yhteishenkeä ja nuoria kiinnostavaa tekemistä, joka on paljon enemmän kuin pelkkää ajanvietettä tai vain oleilua. Tätä kautta harrastukset antavat mukavien kokemusten lisäksi turvallisen paikan rakentaa omaa minuutta ja ihmissuhdetaitoja.

Nuorten harrastusmahdollisuudet ovat viime vuosina levinneet myös netin maailmaan. Nettiyhteisöjen ja verkossa pelaamisen kautta tulevan yhteishengen merkitys on kasvanut valtavasti. Peliyhteisöt luovat pelaamisen lisäksi yhteisiä sääntöjä, joissa katsotaan turvallisuutta, toisten arvostusta ja itsenäistä rajojen asettamista. Toki kilpailukin on tärkeässä osassa ja harrastuspohjaisissa pelitapahtumissa jaetaan palkintoja, joiden ei tarvitse olla kalliita. Esimerkiksi verkkokauppa Budget Trophy todistaa tämän oikeaksi.

Harrastukset käsitetään useimmiten fyysisenä tekemisenä

Perinteisessä mielessä harrastukset ovat Suomessa edelleen vahvasti sidoksissa fyysiseen tekemiseen ja yhteisöllisyyteen. Urheiluseurat, musiikki-, teatteri- ja tanssikoulut tarjoavat nuorille mahdollisuuden harjoitella keskittyneesti ja saada ammatillista valmennusta tai ohjausta. Nämä tarjoavat paitsi fyysistä vireyttä myös sosiaalista tukea ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Kuitenkin tällaisessa toiminnassa on jatkuvasti tasapainoteltava perinteisten toimintamallien ja modernien tarpeiden välillä.

Esimerkiksi nuorisotyön parissa työskentelevät ammattilaiset korostavat, ettei työ saisi jämähtää paikalleen, vaan sen pitää kehittyä ja olla aikaansa edellä. Kukaan ei kuitenkaan ole vieläkään keksinyt, miten se sama nuori saataisiin harrastamaan kolmea asiaa, käymään koulua kiitettävästi, nukkumaan kahdeksan tuntia ja välttämään samalla aikuisten paheita, kuten sohvalla makoilua ja kaukosäätimen piilottelua. Nuorten kasvava sosiaalisen median käyttö ja verkkoympäristöjen merkitys vaativat myös harrastustoiminnan sopeutumista ja uudistumista, jotta nuoret voivat kokea harrastamisen mielekkääksi osaksi omaa elämäänsä.

Nykyisessä suomalaisessa nuorisokulttuurissa harrastukset eivät ole enää pelkkää omaehtoista vapaa-ajanvietettä, vaan niillä on tärkeä osuus myös yhteisöllisyyden rakentamisessa ja sosiaalisten ongelmien ennaltaehkäisyssä. Erilaiset hankkeet, jotka keskittyvät vaikkapa turvallisuuden parantamiseen tai ehkäisevään työhön, hyödyntävät aktiivisesti sosiaalista mediaa tavoittaakseen nuoret heidän omissa viitekehyksissään.

Yhdenvertaisuutta ei saa unohtaa – sille ei ole tekosyytä

Yhtä lailla harrastustoiminnan täytyy huomioida moninaisuuden teemat ja syrjimättömyys. Suomen yhteiskunnassa käytävät kiistat esimerkiksi yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämisestä heijastuvat suoraan myös nuorten harrastuksiin. Nuorten identiteettien ja seksuaalikasvatuksen, monikulttuurisuuden ja suvaitsevaisuuden on oltava osa kokonaisuutta. Ei ole harvinaista, että perinteiset arvot ja nykyaikainen, avoin asenne törmäävät harrastuksissa – tämä haastaa sekä nuoret että aikuiset pohtimaan, millä arvoilla yhteisöään rakennetaan ja miten erilaisuutta kunnioitetaan. Joskus tuntuu, että ainoa asia, josta kaikki ovat yhtä mieltä, on se, että kausimaksuista voisi nipistää muutaman euron. Hyvin toimivat harrastusympäristöt ovat sellaisia, joissa erilaiset taustat ja elämäntilanteet voivat kohdata ilman pelkoa syrjinnästä, eikä ovi käy vain pois päin, vaan kutsuu myös sisään.

Toinen keskeinen nykypäivän haaste on harrastusmahdollisuuksien saavutettavuus ja taloudelliset resurssit. Vaikka Suomessa julkinen tuki nuorten harrastuksille on verrattain vahvaa, ei se silti tarkoita ongelmien puuttumista. Tässä kohtaa ei voi unohtaa, että resursseja ei jaeta täysin tasaisesti, vaikka todellisuus kentällä voi olla hyvinkin kirjava. Toki aina voi miettiä, onko se uusi, himmeästi hehkuva urheiluhallin kahvio todella tehokkain tapa käyttää ne rajalliset varat.

Tulevaisuus harrastuksissa

Kun puhutaan nuorten harrastuksista, kyse on aina myös tulevaisuudesta. Se, miten harrastukset pystyvät tarjoamaan nuorille paitsi mielekkyyttä ja elämyksiä, myös työvälineitä itsetuntemukseen ja yhteisöön kuulumiseen, ratkaisee hyvinvointia vielä vuosikymmeniä eteenpäin. Tässä ei kannata pelätä muutosta, vaan päinvastoin liittyä aktiivisesti kehitykseen mukaan ja kuunnella nuorten toiveita ja tarpeita.

Sosiaalisen median uudet muodot, digitaaliset pelit, perinteiset liikuntaharrastukset, taide ja kulttuuri – kaikki nämä kietoutuvat yhteen ja muodostavat kokonaisuuden, jonka voimalla Suomen nuoret voivat kasvaa vahvoiksi, tasa-arvoisiksi ja vastuullisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Harrastusten maailma on siis yhä monimuotoisempi pelikenttä, jossa perinteet ja uudet virtaukset tanssivat käsi kädessä – ja josta jokainen nuori löytää oman paikkansa, halutessaan.