Ruotsi on nyt liittymässä naapurimaa Suomen rinnalle uudeksi Naton jäseneksi sen jälkeen, kun Turkin presidentti peruutti joukon vastalauseita.

Suomi liittyi virallisesti läntiseen puolustusliittoon huhtikuussa, jolloin jäsenmaiden määrä nousi 31:een. Se on saman verran kuin mitä voit tehdä voittavia vetoja https://22bet.com/fi eri palloilulajeissa.

Nämä kaksi pohjoismaata ovat pitkään säilyttäneet sotilaallisen puolueettomuuden, mutta tilanne muuttui helmikuussa 2022, kun Venäjä aloitti täysimittaisen hyökkäyksen Ukrainaan – suurimman sodan Euroopan mantereella sitten toisen maailmansodan.

Miksi liittyä nyt?

Vladimir Putinin täysimittainen hyökkäys rikkoi Pohjois-Euroopan pitkään vallinneen vakauden tunteen ja jätti Ruotsin ja Suomen haavoittuviksi.

Suomen entinen pääministeri Alexander Stubb sanoi, että liittoutumaan liittyminen oli hänen maansa kannalta “selvä asia” heti, kun Venäjän joukot hyökkäsivät Ukrainaan viime vuonna.

Monille suomalaisille sota toi ahdistavan tuttuuden tunteen.

Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen vuoden 1939 lopulla. Yli kolmen kuukauden ajan Suomen armeija teki kiivasta vastarintaa, vaikka oli vahvasti alakynnessä. Suomi sinnitteli maaliskuuhun 1940 asti, mutta menetti itäisen Karjalan maakuntansa Venäjälle.

Suomi vältti miehityksen, mutta menetti lopulta 10 prosenttia alueestaan.

Ukrainan sodan seuraaminen oli kuin eläisi uudelleen tätä historiaa, sanoo Helsingin yliopiston valtiotieteilijä Iro Sarkka. Hän sanoi, että suomalaiset katselivat 1340 kilometrin pituista rajaa Venäjän kanssa ja ajattelivat: “Voisiko tämä tapahtua meille?”

Myös Ruotsi on viime vuosina tuntenut itsensä uhatuksi.

Ruotsin sotilaallinen heikkous tuli täysin esille vuonna 2013, kun venäläiset pommikoneet pystyivät simuloimaan hyökkäystä Tukholmaan ja Ruotsi tarvitsi Naton apua niiden torjumiseksi.

Vuonna 2014 ruotsalaisia häkellyttivät raportit, joiden mukaan Tukholman saariston matalissa vesissä lymyili venäläinen sukellusvene.

Vuonna 2018 jokainen kotitalous sai armeijan esitteitä otsikolla “jos kriisi tai sota tulee” – ensimmäistä kertaa niitä lähetettiin sitten vuoden 1991.

Kuinka suuret ovat maiden asevoimat?

Vain 5,5 miljoonan asukkaan Suomen asevelvollisuusjoukot ovat hyvin koulutettuja ja potentiaalisesti suuria. Se kouluttaa vuosittain vähintään 21 000 varusmiestä ja sillä on 900 000 varusmiehen reservi, joten sen sodan ajan vahvuudeksi arvioidaan 280 000.

Ruotsin sotilaallinen kapasiteetti on huomattavasti pienempi, 57 000. Se kuitenkin palautti asevelvollisuuden vuoden 2018 alussa keskeytettyään sen vuonna 2010, ja nykyinen jopa 6 000 varusmiehen määrä nousee 8 000:een vuonna 2025.

Ruotsi vähensi 1990-luvulta lähtien armeijansa kokoa ja muutti painopisteitään aluepuolustuksesta rauhanturvatehtäviin eri puolilla maailmaa. Tämä kuitenkin kääntyi päinvastaiseksi Venäjän Krimin valtauksen myötä vuonna 2014 ja sen lisääntyvän uhan myötä Baltian alueella.

Mikä muuttuu?

Jossain mielessä ei paljon. Ruotsista ja Suomesta tuli Naton virallisia kumppaneita vuonna 1994, ja niistä on sittemmin tullut liittouman merkittäviä rahoittajia. Ne ovat osallistuneet useisiin Nato-operaatioihin kylmän sodan päättymisen jälkeen.

Nämä kaksi maata saavat ensimmäistä kertaa ydinvoimaa käyttäviltä valtioilta turvatakuut Naton 5 artiklan nojalla, jonka mukaan hyökkäys yhtä jäsenvaltiota vastaan on hyökkäys kaikkia vastaan.

Historioitsija Henrik Meinander sanoi, että suomalaiset olivat henkisesti valmistautuneet jäsenyyteen, sillä Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen he olivat ottaneet useita pieniä askeleita kohti Natoa.

Vuonna 1992 Helsinki osti 64 yhdysvaltalaista taistelukonetta. Kolme vuotta myöhemmin se liittyi Ruotsin rinnalla Euroopan unioniin, ja jokainen Suomen hallitus on sen jälkeen tarkastellut niin sanottua Nato-vaihtoehtoa.

Suomi on jo saavuttanut Natossa sovitun puolustusmenotavoitteen, joka on kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta, ja Ruotsi on laatinut suunnitelmat, joiden mukaan se saavuttaa tavoitteen vuoteen 2026 mennessä.

Ruotsi saattoi olla puolueeton kylmän sodan aikana, mutta se piti tuolloin ainakin 15 000 sotilaan joukkoja Itämeren Gotlannin saarella, ja se on hiljattain jälleenrakentanut läsnäoloaan siellä. Se toivoo, että se voi lähivuosina kasvattaa sekä vakinaisia että asevelvollisuusjoukkojaan.

Mitkä ovat riskit?

Venäjän presidentti Vladimir Putin pitää Naton laajentumista suorana uhkana maansa turvallisuudelle – ja väitti sen olleen syynä vuoden 2022 sodan aloittamiseen Ukrainassa. Hänen hyökkäyksellään oli kuitenkin päinvastainen vaikutus, sillä se vain laajensi Naton vaikutuspiiriä.

Erityinen takaisku oli Suomen liittyminen, joka laajensi Naton vaikutusvaltaa Itämerellä. Se toi mukanaan Kremlin varoituksen määrittelemättömistä “sotilaallis-teknisistä” vastatoimista.

Venäjän ulkoministeriön mukaan sekä Ruotsia että Suomea oli varoitettu seurauksista, jos ne päättävät liittyä.

Nyt kun Turkki on näyttänyt Ruotsille vihreää valoa jäsenyydelle, Kreml on sanonut, että se aikoo vastata samanlaisilla toimenpiteillä, joita se ehdotti Suomelle.

Se, mitä nämä toimenpiteet olisivat, on vielä epämääräistä. Venäjä sanoo, että se on siirtänyt taktisia ydinaseita Valko-Venäjälle, ja ne voivat yltää Suomeen ja Ruotsiin.

Suomen presidentti Alexander Stubb on kuitenkin varoittanut, että Venäjän kyberhyökkäykset, disinformaatiokampanjat ja satunnaiset ilmatilan loukkaukset ovat todennäköisempiä.