Erilaiset yksityisille henkilöille myönnettävät vakuudettomat kulutusluotot ovat yleistyneet viimeisen vuosikymmenen aikana. Vakuudettoman kulutusluoton voi saada käyttöön nopeasti, ja lainalla voidaan esimerkiksi remontoida kotia tai tehdä isompia hankintoja.

Kulutusluotot ja niitä koskeva lainsäädäntö on tiukentunut monta kertaa vuosien varrella. Korkeakorkoisten pikalainojen ottaminen ei enää ole mahdollista, sillä vakuudettomilla lainoilla on korkokatto ja niille on asetettu muita rajoituksia. 

Kulutusluottoja koskevalla lainsäädännöllä pyritään estämään ihmisten ylivelkaantumista. Viimeisin kulutusluottoja koskeva lakimuutos tuli voimaan 1.10.2023.

Pikalainojen sääntely alkoi vuonna 2013

Etenkin pikalainoilla oli pitkään huono maine niiden korkeiden korkojen ja lyhyiden takaisinmaksuaikojen takia. Pikalainoja alettiin myöntää Suomessa vuonna 2005, ja 100–200 euron lainoja pystyi hakemaan pelkästään tekstiviestillä. Haettavien pikalainojen summat alkoivat kuitenkin nousta, ja niiden helppo saatavuus lisäsivät spontaania lainanottoa ja siten maksuvaikeuksia. 

Ensimmäistä kertaa pikavipeille asetettiin korkokatto vuonna 2013. Silloin alle 2 000 euron pikalainojen vuosikorko sai olla enimmillään 50 prosenttia. Laki ei kuitenkaan koskenut yli 2 000 euron kulutusluottoja. 

Nykyään pikalainoja koskee sama lainsäädäntö kuin muitakin vakuudettomia lainoja eli niiden korot eivät voi nousta laissa määritettyä korkokattoa suuremmiksi. 

Lakimuutoksella aiempaa matalampi korkokatto

Seuraava kulutusluottoja koskeva lakimuutos tuli voimaan vuonna 2019. Syyskuussa 2019 kulutusluotoille asetettiin 20 prosentin korkokatto. Myös nimelliskoron päälle tulevia muita kuluja rajoitettiin lain puitteissa. 

Lainan muut kulut, kuten tilinhoitopalkkio ja laskutuslisä, saivat olla enintään 0,01 % luoton määrästä, mutta enintään 150 euroa vuodessa.

Lakimuutos ei kuitenkaan koskenut sitä ennen myönnettyjä kulutusluottoja. Jos kiikarissasi on siis löytää halvin kulutusluotto, kannattaa ennen vuoden 2019 lakiuudistusta otetut vakuudettomat lainat kilpailuttaa.

Kuluttajansuojalakia muutettiin tämän jälkeen väliaikaisesti heinäkuussa 2020. Tuolloin vakuudettomille kulutusluotoille asetettiin väliaikainen 10 prosentin korkokatto, jonka tarkoituksena oli estää ihmisten ylivelkaantuminen heikentyneen työ- ja taloustilanteen takia. 

Korkokatto ei kuitenkaan koskenut luottokortteihin sidottuja luottosopimuksia. Lakimuutos rajoitti myös luotonmyöntäjien oikeutta nostaa muita kulutusluotosta perittäviä kuluja. Lain voimassaolo päättyi syyskuussa 2021. 

Viimeisin lakiuudistus voimaan lokakuussa 2023 

Viimeisin kulutusluottoja koskeva lakiuudistus tuli voimaan 1.10.2023, jossa kuluttajaluottojen korkokatto sidottiin yleisen korkotason huomioivaan viitekorkoon. Sen myötä kulutusluottojen ja luottokorttien luottosopimusten korko ei saa olla suurempi kuin 15 prosenttia lisättynä viitekorolla, mutta lainan korko ei kuitenkaan saa ylittää 20 prosenttia. 

Korkolain mukainen viitekorko tarkistetaan kaksi kertaa vuodessa. Viitekorko välillä 1.7.–31.12. on 4 prosenttia.

Tämä korkokatto koskee lainan nimelliskorkoa eli lainasummasta maksettavaa korkoa. Näin ollen lainan muita mahdollisia maksuja ei sisällytetä siihen eli lainan todellinen vuosikorko voi olla yli 20 prosenttia. 

Vuoden 2019 laissa asetetut rajat lainojen muista kuluista, kuten tilinhoitopalkkio ja laskutuslisä, pysyivät ennallaan ja ne saavat olla enintään 0,01 % luoton määrästä per päivä, mutta enintään 150 euroa vuodessa. 

Alle 30 vuorokauden laina-ajalla kulut saavat olla maksimissaan 5 euroa. 

Korkokatto koskee erilaisia vakuudettomia lainoja, kuten kertaluonteisia kulutusluottoja, joustoluottoja, luottokortin luottosopimuksia, pienlainoja ja tiettyjä osamaksusopimuksia. Korkokatto ei sen sijaan koske autojen tai muiden liikennevälineiden osamaksusopimuksia, autoluottoja tai vakuudellisia asuntolainoja.

Lisäksi laissa tiukennettiin kuluttajaluottojen markkinointia koskevia säännöksiä. Esimerkiksi kuluttajille on kerrottava luoton ottamisen riskeistä ja maksuvaikeuksien hoitamisesta entistä tarkemmin. 

Käyttöön myös positiivinen luottorekisteri

Laki positiivisesta luottorekisteristä astui voimaan 1.8.2022. Positiivinen luottorekisteri otetaan kuitenkin käyttöön vasta 1.4.2024. Positiiviseen luottorekisteriin kootaan tiedot yksityishenkilöiden luotoista ja tuloista. Lain tarkoituksena on luoda parempi tietopohja kulutusluottojen myöntämiseen ja varmistamaan luotettavien tietojen saaminen. 

Reaaliajassa toimivaan positiiviseen luottorekisteriin tallennetaan muun muassa tietoja henkilön ottamista lainoista, brutto- ja nettotuloista sekä tieto mahdollisesta vapaaehtoisesta luottokiellosta. Positiiviseen luottorekisteriin merkitään myös tiedot mahdollisista maksuviiveistä ja perintään siirtyneistä luotoista. 

Suomessa pelkän luotonantotoiminnan harjoittaminen ei edellytä toimilupaa. Kuluttajaluotonantajien on kuitenkin rekisteröidyttävä Finanssivalvonnan luotonantaja- ja vertaislainanvälittäjärekisteriin. Finanssivalvonta valvoo pankkeja ja pankkisidonnaisia rahoitusyhtiöitä sekä nykyään myös muita kuluttajaluotonantajia.