Pikavipit ovat kuin pankkilainojen rinnalla kulkeva laina, joka on kuin pieni lapsi. Se on herättänyt paljon keskustelua ja ravistellut yhteiskuntaa aina tasaisin väliajoin. Jotkut ovat saattaneet joutua niiden vuoksi vaikeuksiin, mutta jotkut ovat löytäneet myös oikeasti helpon ja toimivan apukeinon raha-asioihinsa.
Mutta miten tämä ilmiö oikein syntyi? Se kiinnostaa varmasti monia, sillä ovathan suomalaiset olleet osana pikavippejä jo ainakin kymmenen vuotta. Se alkoi Nokian vanhalla älypuhelimella laitetulla tekstarilla ja on nyt tiivistynyt verkossa täytettyihin lainahakemuksiin, joiden avulla rahaa saa pikaisesti itselleen.
Tekstarivipit kukoistivat vuosikymmen sitten
Pikavipit ulottuvat siis vuoteen 2005, jolloin Nokian älypuhelimilla näppäiltiin paljon tekstiviestejä ja mainonta pikavipeistä oli lapsen kengissään. Mainokset olivat hyvin agressiivisia, sillä ne keskittyivät “helppoon rahaan” vain tekstiviestin klikkauksen päässä. Vuosi 2012 oli ylivoimaisesti pikavippien aikaa, sillä suomalaiset ottivat jopa 450 000 rahavippiä.
Monesti ajatus vipeistä ilmestyi mieleen lähinnä aamuyön pikkutunteina näperretyistä viesteistä ja se oli myös osaltaan arkipäivää. Vipin hankkiminen oli todella helppoa ja sen pystyi saamaan vaikka kesken rantaloman. Kyseessä kun oli vakuudeton pikalaina, jolla saatiin katettua lomien ja bilettämisen lomassa arjen pikku kuluja, kuten ruokakaupassa käyntejä.
Vaikka tekstiviestillä haettavat vipit kiellettiin varsin nopeasti, pikavippiä voi edelleen hakea puhelimella, tiettyjen rajojen puitteissa. Lainanhaku puhelimella on yhtä helppoa kuin tietokoneella tai jopa helpompaa, jos sinulla on avattu joustoluottotili. Tililuotolta asiakas voi nimittäin nostaa lainaa tekstiviestitse, mutta tililuoton avaaminen vaatii ensin vahvan tunnistaumisen verkkopankkitunnuksilla.
Vuosi 2019 toi uusia tuulia pikavipeille
Hallitus yritti pitkään miettiä ja muuttaa kuluttajaluottoja koskevia lakeja ja asiasta käytiin vakavaa valtakunnallista keskustelua. Vipit olivat vähän liiankin hyvää ollakseen totta, sillä maailma ei vielä tuntenut kunnolla asetettuja lakeja niiden tiimoilta. Kuten monet uudet asiat, myös Suomessakin laki kulutusluotoista saatiin kunnolla tehtyä nykyiseen versioon vuonna 2019.
Nykyään niin sanotut palvelumaksut, kuten tilinhoitomaksut, avausmaksut tai muut tilinhoitokustannuksiin liittyvät maksut saavat olla enimmillään 0,01 prosenttia koko luoton määrästä päivää kohden. Ylimääräiset muut kustannukset voivat olla maksimissaan viisi euroa, kunhan luoton kestoaika on vähintään 30 päivää sekä 150 euron raja ei ylity vuodessa.
Nykyään laissa on myös tarkoin määritelty asiakkaan tunnistaminen. Asiakas tulee aina tunnistaa ennen luottosopimuksen tekemistä. Lisäksi markkinointiin on tullut paljon säännöksiä. Tämän lisäksi luotonmyöntäjiä myös valvotaan tarkasti, sillä ennen uutena tulokkaana saivat nämä firmat olla melko vapaasti kuin pellolla.
Lainausta tapahtunut aikojen alusta asti
Oravannahat ja kullan lainaaminen ovat entisaikojen lainoja. Jossain vaiheessa tajuttiin, että kullan kuljettaminen mantereelta toiselle on vaarallista ja olisi hyvä, jos omaisuuttaan voisi säilyttää jossain. Näin syntyivät ensimmäiset “pankit”, joissa rikkaat pystyivät säilömään omaisuuttaan.
Pian myös ymmärrettiin valuutan arvo vaihdon ja lainaamisen välineenä. Talletustodisteita alettiin kirjoittaa ja korkoja alettiin muodostaa varsinkin jos lainaa ei maksanut takaisin tai laina-aika piteni. Myös panttaus systeemejä ja vakuuksia alettiin periä.
Ristiretkeläiset olivat suuressa osassa tämän systeemin syntymisessä, sillä he löysivät ja varastivat rikkauksia ympäri maailmaa. Oli vaarallista säilyttää koko omaisuutta veneessä, jos merirosvot hyökkäsivät ja kaiken menetti kerralla tai kullat upposivat merenpohjaan.
Seteleiden arvo tajuttiin, kun huomattiin niiden kuljettamisen helppous. Setelit olivat keveitä kultaan ja kolikkoihin verrattuna, joten valuutan kuskaaminen helpottui. Näin pankkijärjestelmä ja tätä kautta entisajan pikavipit sekä myös uhkapelaaminen alkoivat syntyä, kun alettiin tajuamaan valuutan arvoa ja niiden eroavaisuuksia vaihdon välineenä.
Historia ja nykyaika nitoutuvat yhteen
Vaikka historia ja nykyaika tottakai muistuttavat toisiaan, on sanomattakin selvää, että teknologian myötä ja valuutan muuttuessa sähköiseen muotoon on maailma muuttunut suurella tavalla. Pikavippien nostaminen on nykyäänkin mahdollista, mutta lain puitteissa.
Lisäksi pankista lainaamiseen ovat omat, pankkien tekemät arviot ja vakuudeksi käyvät omaisuus, joka on lainan ottajan tai takaajien nimissä. Maailma on mullistunut ja emme voi tietää, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
Ei kannata kuitenkaan kantaa huolta huomisesta. Lainaus tulee olemaan varmasti näköpiirissä koko ihmiskunnan elinkaaren ajan, mutta valuutta tai keinot voivat hieman muuttua. Asia on kuitenkin toiminut suunnilleen samalla tavalla historian alkuajoista lähtien ja voimme olla onnellisia, että tällainen systeemi on keksitty.
