Kyberiskujen määrä kasvaa jatkuvasti, ja ne aiheuttavat mittavaa vahinkoa. Verkkoturvallisuuteen erikoistunut julkaisu Cybersecurity Ventures selvitti, kuinka kalliiksi kyberiskut tulevat – lue artikkelistamme, miten huimista summista on kyse.
Cybersecurity Ventures väittää, että kyberrikollisuuden aiheuttamat kulut kasvavat globaalilla tasolla 15 prosenttia vuodessa. Näiden laskelmien perusteella kyberiskujen hintalappu vuonna 2025 olisi 10,5 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Nousu on jyrkkää: vuonna 2015 vastaava luku oli 3 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria.
Jos kyberrikollisuutta ajateltaisiin maana, se olisi maailman kolmanneksi suurin talous Yhdysvaltojen ja Kiinan jälkeen.
Cybersecurity Venturesin laskelmaa on käsitelty eri julkaisuissa. Ciscon blogitekstissä huomautetaan, että kyberrikollisuudesta on tulossa tuottoisampi rikollisuuden muoto kuin kaikesta maailman laittomien huumeiden kaupasta yhteensä. Vuositasolla sen aiheuttamat kustannukset voivat olla suurempia kuin luonnonkatastrofien aiheuttamat kustannukset, Forbesissa kirjoitetaan.
Cybesecurity Venturesin arviot perustuvat kyberrikollisuutta menneisyydessä koskeviin lukuihin ja sen vuosittaista kasvua koskeviin lukuihin. Niissä on huomioitu valtioiden rahoittama sekä järjestäytyneen rikollisuuden tunnusmerkit täyttävä hakkerointi. Lukuihin vaikuttaa myös nopea digitalisaatio, joka tarjoaa kyberrikollisille jatkuvasti enemmän kohteita.
Mistä kyberrikollisuuden aiheuttamat kustannukset muodostuvat?
Kyberrikollisuuden hintalappu muodostuu Cybersecurity Venturesin mukaan monesta osatekijästä: datan tuhoutumisesta ja vahingoittumisesta, varastetusta rahasta, tuottavuuteen liittyvistä menetyksistä, immateriaaliomaisuuteen kohdistuvista varkauksista, henkilökohtaisiin ja taloustietoihin kohdistuvista varkauksista, kavalluksista, petoksista, iskuja seuraavista liiketoiminnan häiriöistä, iskuja koskevista rikostutkimuksista, hakkeroitujen tietojen ja järjestelmien tuhoamisesta ja korjaamisesta, sekä mainehaitoista.
ICT-alan tutkimus- ja konsultointiyritys Gartner on puolestaan selvittänyt, kuinka kalliiksi kyberiskuihin varautuminen tulee. On selvää, että yritykset ovat tietoisia kyberiskujen vaaroista ja haluavat varautua niihin panostamalla turvallisuusjärjestelmiinsä. Gartnerin arvion mukaan vuoteen 2021 mennessä kyberturvallisuuteen ja riskienhallintaan olisi käytetty maailmanlaajuisesti 150 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria.
Kyberiskujen torjuminen on globaali haaste
On hyvin tiedossa, että kyberiskujen toteutustavat muuttuvat jatkuvasti. Kun yksi tapa opitaan estämään, uusi tapa on jo kehitetty. Kyberiskuja ei toistaiseksi juuri torjuta, vaan ne pyritään huomaamaan ajoissa ja niiden aiheuttamia tuhoja pyritään minimoimaan.
Torjumiseen toivotaankin esimerkiksi Forbesin mukaan apua tekoälystä ja syväoppimisesta, joiden avulla uhkia voidaan ennakoida ja järjestelmät voidaan rakentaa vahvemmiksi. Tekoäly tunnistaa iskun ja tekee sen tyhjäksi, ennen kuin vahinkoa syntyy. Tulevaisuudessa tullaan myös todennäköisesti näkemään kattavia turvallisuusratkaisuja, jotka korvaavat lukuisat erilaisiin uhkiin ja ongelmiin vastaavat ratkaisut.
Tällaisten ratkaisujen kehittäminen vaatii varoja, mutta jos lopputuloksena on kyberiskujen torjuminen, niiden aiheuttamien vahinkojen vähentämisen sijaan, on se vaivan arvoista. Kattavia torjuntajärjestelmiä hallinnoimaan tarvitaan myös vähemmän ihmisiä, eikä erilaisten järjestelmien yhteensopimattomuus aiheuttaisi enää ongelmia, Forbesissa kirjoitetaan.
Huolehdi omasta ja läheistesi tietoturvasta
Mitä kyberiskujen torjumiseksi voi tehdä? Yksityishenkilöt voivat huolehtia verkkoturvallisuudestaan monella tavalla. Tärkeää on opetella tunnistamaan tietojenkalasteluviestit ja ladata tiedostoja harkiten, jotta laitteelle ei tule asentaneeksi haittaohjelmaa. Lisäksi laitteet on fiksu suojata virustorjuntaohjelmalla, joka estää viruksia ja auttaa myös hankkiutumaan viruksista eroon. Mitä verkkoliikenteen ja yksityisyyden suojaamiseen tulee, VPN-palvelun käyttö on helppokäyttöinen ratkaisu.
Mikä on VPN? VPN kätkee käyttäjän IP-osoitteen, jolloin hänen liikkeitään Internetissä on vaikeampi seurata, eikä tietoja ole yhtä helppo kerätä. Lisäksi VPN salaa verkkoliikenteen, joten hakkerit eivät voi kaapata esimerkiksi arkaluontoisia tietoja tai keskusteluja.
