Nykyään monet meistä suomalaisistakin käyttävät aterioidensa täydennykseksi lisäravinteita. Erilaisia lisäravinteita mainostetaan paljon televisiossa, radiossa ja internetissä ja alasta on tullut maailmalla jopa miljardeja euroja tuottava bisnes. Miksi sitten lisäravinteita käytetään ja mitä hyötyä niistä on. Ei kai ihmisen fysiologia ole muuttunut muutamassa vuodessa tehden lisäravinteista elämälle välttämättömiä? Tarkoituksia on monia, kuten on myös erilaisia lisäravinteita, joten yhtä kaikkia ihmisiä koskevaa vastausta ei ole. Tässä artikkelissa pureudumme kuitenkin asiaan pintapuolisesti.
Millaisia lisäravinteita on olemassa?
Lisäravinteet tai lisäravintoaineet luokitellaan luontaistuotealan toimesta useaan ryhmään. Näitä ryhmiä ovat vitamiinit ja kivennäisaineet, yrtti- ja kasvivalmisteet, kuitu- ja painonhallintavalmisteet, rasvahappovalmisteet, probioottivalmisteet, levävalmisteet, mehiläistuotteet, urheiluravinteet sekä muut ravintolisät. Mainoksista ehkä tutuimpia ovat Omega 3 -rasvahappovalmisteet sekä jo pitkään ravintolisänä syötetyt kalaöljyt, kuten kalanmaksaöljy. Nykyään näiden teho on asiantuntijoiden toimesta kyseenalaistettu. Sen sijaan hyvin suosituksi tuotteeksi on noussut kannabisöljy, sillä sen on todettu lievittävän tulehduskipua ja myös auttavan ahdistuksen, stressin ja masennuksen vähentämisessä.
Aivan oma lukunsa ovat urheiluravinteet, joiden tarkoitus on auttaa urheilijaa tai kuntoilijaa kyseisessä urheilusuorituksessa. Urheiluravinteilla voidaan tavoitella muun muassa lihasmassan kasvua, parempaa kestävyyttä, nopeampaa palautumista suorituksesta tai kehon vireystilan pitämistä yllä. Ehkä suosituin lisä on proteiinilisä, joka kuuluu monen kuntosalilla kävijän salirutiiniin olennaisena osana. Yleensä tämä lisä nautitaan maustettuna pirtelönä, jossa jauhetta sekoitetaan veteen tai maitoon.
Mitä hyötyjä lisäravinteista on?
Lisäravinteiden hyödyt ovat olleet kiistelyn kohteena siitä lähtien, kun lisäravinteita on ylipäätään markkinoilla ollut ja keskustelu on vain kiihtynyt sitä mukaa, kun lisäravinteiden käyttö on yleistynyt esimerkiksi tavallisten kuntoilijoiden kohdalla. Aihe ei ole aivan yksiselitteinen, on lisäravinteita, joista on kiistatonta hyötyä, toisia joista on hyötyä tietyille ihmisille ja sellaisia, joista on hyötyä, mutta huomattavasti vähemmän kuin mitä markkinointi antaa ymmärtää ja yleisesti luullaan. Lisäksi on sellaisia lisäravinteita, joista ei ole yhtään mitään hyötyä ja jopa sellaisia, jotka päin vastoin ovat vahingollisia ihmisille.
Esimerkiksi proteiinilisien vaikutuksesta on ristiriitaisia näkemyksiä. Monet suomalaiset asiantuntijat pitävät niitä turhina aktiivisesti kuntoileville, sillä tarvittavan proteiinin saa normaalista syömisestä. Toisaalta esimerkiksi hiilihydraattien nopea saaminen tuottaa todistetusti lisäenergiaa kestävyysharjoittelussa.
Kosmetiikassa taas uusi trendi on kollageeni, jolla sanotaan olevan vaikutusta ihon sileyteen ja sitä onkin useissa ihonhoitotuotteissa. Euroopan Unioni ei kuitenkaan ole antanut lupaa käyttää markkinoinnissa sen ryppyjä silottavaa vaikutusta, koska sitä ei voida todistaa. Ihan perinteisiä mausteitakin voidaan ajatella ravintolisänä, inkivääri esimerkiksi parantaa verenkiertoa ja vähentää väsymystä, korianteri voi auttaa miehen erektio-ongelmissa ja mustapippuri saattaa auttaa päänsärkyyn, unettomuuteen ja stressiin.
Viime kädessä hyvin harvoista lisäravinteiden hyödyistä on kiistattomia tutkimuksia ja jääkin lisäravinteen ottajan päätöksen varaiseksi, mitä tutkimuksia hän uskoo ja minkä lisäravinteen tehoon siis luottaa.
